keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Tilan esittelyä

Ajattelin kirjoittaa tähän väliin pienen esittelyn tilastamme.

Talo on rakennettu vuonna 1857, mutta tarinan mukaan vanha savupirtti on siirretty muutaman sadan metrin päästä tämän talon paikalle jo aiemmin, ja on vieläkin osa tätä nykyistä taloa. Sen saa tietää ehkä vasta sitten jos talo joskus puretaan, mikä toivottavasti ei ole ajankohtaista vielä pitkään aikaan. 

Tilamme tuotantosuunta on lihakarjatalous, eli meillä on tällä hetkellä nautakarjaa vähän päälle 80kpl, joka sisältää emolehmät, sonnit ja vasikat. Lampaita on 20kpl, ne ovat vähän kuin minun lemmikkejäni. Sikoja on n.100kpl, määrä vaihtelee satasen molemmin puolin koko ajan. 
Lampaat ja naudat saavat olla kesän ja syksyn laitumella, talvella taas sisällä ja pihatossa. Osa lehmistä pääsee talvellakin ulos, mutta helpointa on pitää tiineenä olevat sisällä, jotta poikimiset sujuisivat paremmin. 

Lisäksi meillä on pupu, koira, muutama kana ja yksi kukko sekä neljä kissaa.
Kaikki saavat olla kesän pihalla, talvella kaikki muut joutuvat sisälle paitsi kissat. Ne saavat tulla ja mennä kuinka haluavat ja pääsevät navettaan lämmittelemään tarpeen tullen. Ainoana poikkeuksena on uusi pentumme, joka saa olla välillä sisällä.
 

Mieheni hoitaa pääasiassa traktorilla hoidettavat työt, minun vastuullani ovat lemmikkieläimet ja lampaat. Auttelen toki muissakin hommissa, työhän täältä ei ikinä lopu.
Remontoimme tupaa, sikalaa ja hallia samalla kun laitamme pihaa kuntoon. Täällä oppii kyllä kärsivällisyyttä kun aika ja raha on rajallista, ja ymmärtää ettei kaikkea ole pakko saada heti. Suurimpia remonttikohteita ovat tällä hetkellä kylpyhuone, tuvan panelointi ja tapetointi sekä halli. Haluamme remontoida talon kunnioittamalla vanhaa perintöä, mutta silti tuomalla oman näkemyksemme esille. Taloa on remontoitu viimeksi 1990-luvun alussa, joten on jo aikakin päivittää joitakin asioita. Vaikka vanhoissa hirsitaloissa on omat ongelmansa, on tämä silti ihana paikka asua.

maanantai 30. marraskuuta 2015

Positiivinen, negatiivinen

 Nyt kun talo on kerrankin tyhjä ja hiljainen, yritän saada tämän hetkiset ajatukset kirjoitettua. Olen aina ollut rauhaa rakastava ja yrittänyt ajatella kaikista ihmisistä ja asioista hyvää. Siksi haluan pitää tämän bloginkin sellaisena, jossa keskityn positiivisiin asioihin. Tällä hetkellä on kuitenkin pakko purkaa mieltä edes pintapuolisesti. 
Kaikki on ollut jotenkin niin negatiivista; mieliala, sää, ympärillä olevat ihmiset, uutiset ym. On ollut vaikeaa pysyä hyvällä tuulella kun tuntuu että joka puolelta tulee vain negatiivisia asioita. Remonttikaan ei ole edistynyt mihinkään suuntaan ja kaikki asiat vain kasaantuvat. Siivoan joka päivä ja silti koko ajan on kamala kaaos. Tuntuu, että olen itsekin jotenkin ollut turtunut tässä muutaman viikon ajan, eikä mikään ole huvittanut. Eilen saatiin taas onneksi siivottua vähän pihaa, jos vaikka sitä lunta tulisi jossain vaiheessa. Työkalutkin oli kiva saada pois maasta ennenkuin lumi ne olisi peittänyt...
Tältä keittiön pitäisi näyttää. 

Tältä se näyttää tällä hetkellä.


Joulu lähestyy jo, mutta en jaksa stressata. Verhot ovat odottaneet melkein viikon ajan silitystä ja pahvilaatikossa ovat kaikki joulukoristeet. Noh, puoli voittoa on jo se, että ne on saatu yläkerrasta tupaan. 

Pitää yrittää keskittyä kaikkeen hyvään ja vältellä ihmisiä jotka saavat huonolle tuulelle. Päivän piristeitä ovat ystävät ja rakkaat, alle 3v. kummityttö ja elukat. Pari päivää maassa ollut lumikin piristi, toivottavasti sitä tulisi pian lisää jotta ulkonakin olisi mukava olla.




vin vanhempieni ja siskoni kanssa Tallinnassa. Pieni irtiotto arjesta.

 Siskon koira oli "koulutettavana". Tältä näytti tunnin jälkeen kun koirat olivat olleet kahdestaan. Mutta ei se mitään, lisää koulutusta vain...
 

 Pakkanen teki ihania kuvioita ulkorakennuksen ikkunaan.
 


 


perjantai 16. lokakuuta 2015

Myrkkyjä?

Lehdet ja netti ovat tulvillaan artikkeleita myrkyistä, joiden ympäröiminä ihmiset elävät päivittäin. Ruoka, kosmetiikka, muovi, alumiini, ilmansaasteet... Listaa voisi jatkaa loputtomiin, ja myrkyt lisääntyvät koko ajan ilman, että sitä huomaamme. 

Ennen en kiinnittänyt sen suurempaa huomiota elintapoihini ja valintoihini. Ostin aina sen mitä halusin ja söin mitä teki mieli, ajattelematta sen enempää miten ja missä tuote on valmistettu tai mitä se sisältää. Ajatusmaailmani on muuttunut tässä viiden vuoden sisällä melkeinpä ääripäästä toiseen. Se johtuu luultavasti tiedon ja kiinnostuksen lisääntymisestä, iän karttumisesta ja painon noususta. Myös taloudellinen tilanne ja halu elää pitkään ja terveenä ovat vaikuttaneet.
Olen päättänyt hylätä osan myrkkyjä sisältävistä tuotteista elämästäni. Kaikista ei pääse eroon tässä elinympäristössä, mutta haluan periaatteen vuoksi yrittää eroon edes osasta. Se tulee olemaan hankalaa, tai ainakin aikaa vievää, enkä osaa sanoa palkitseeko se millään muulla tavalla kuin että tiedän mitä ruokani sisältää. Tähän mennessä olen vaihtanut muoviset pullot ja purkit lasisiin, en säilö ruokia enää muoviin. Jogurtit, valmisruoat, murot ja limsat olen jättänyt kaupan hyllyyn jo jonkin aikaa sokerin, lisäaineiden ja hiilihappojen takia. Kasvikset ja perunat kasvatan itse ilman keinotekoisia lannoitteita ja loput ostan luomuna kaupasta.



Hintoja vertailemalla voi säästää muutaman euron. Mehuja juon harvemmin, yleensä vain silloin kun olen flunssassa ja silloinkin mehut ovat itsetehtyjä. Meillä on mehulinko jolla teen hedelmistä mehua, marjoista teen yleensä mehumaijalla. Näin ei tarvitse ostaa kaupan mehuja joissa on lisättyä sokeria ja lisäaineita. 




Säilykepurkit ovat uusin juttu, joiden käytön haluan lopettaa. Ennen tarkistin purkit lommojen varalta, koska ruokiin saattoi liueta myrkkyjä vaurioituneesta kohdasta. Nykyään sanotaan, että ruokiin on liuennut silti myrkkyjä vaikkei lommoja olisikaan. Ruokakomerossamme on säilykeruokia, mutta käytän niitä harvoin. Ne ovat enemmänkin varalla jos tarvitsee tehdä yhtäkkiä ruokaa suuremmalle porukalle. Tomaattikastikkeen valmistan nykyään kokonaisista tomaateista ja jos haluan ananasta, ostan kokonaisen. Ylijäävät ainekset säilön lasipurkkiin, kuivaan tai pakastan.
Tilaukseen lähti juuri mylly jolla saa tehdä itse leipä- ja puurojauhot. Näin vitamiinit säilyvät paremmin kun käyttää juuri jauhettua viljaa. Kaupan jauhoissa ei ole jäljellä kuin hiilarit. 


Kosmetiikka on vielä hieman auki, en ole ehtinyt tutustua siihen asiaan kunnolla. Meikkiä käytän harvoin, koska maatilalla se on todella epäkäytännöllistä kun hikoilet puolet työajasta. Kauppaan mennessä en meikkaa myöskään, koska joudun illalla taas tekemään töitä. Saippuat ovat hajusteettomia ja allergialiiton hyväksymiä migreenin ja herkän ihoni vuoksi. Ihonkuorintaan käytän yleensä vain hunajaa ja kaurahiutaleita.


Toivottavasti pienet teot kasvavat suuremmiksi.

tiistai 29. syyskuuta 2015

Pesulle!

Ostin viisi vuotta sitten kirpparilta sohvat, jotka ovat jotain mokkajäljitelmää tms. Kävi tuuri kun löysin halvalla hyvät sohvat, mutta ainoa ongelma on vaalea väri jossa näkyy ihan kaikki. Yksi päivä mieheni istui mustilla housuillaan sohvalle, joihin oli tarttunut nokea jostakin. Järkytyin kun näin sohvan ja ajattelin ettei sitä saa enää millään puhtaaksi. Onneksi kaapissa on aina ruokasoodaa. Tein siitä tahnan sekoittamalla hiukan vettä sekaan ja hieroin tahnan sohvaan. Hinkkasin kostealla liinalla, ja kun tahna oli kuivunut, imuroin sen huonekalusuuttimella. Sain sohvan täysin puhtaaksi! Ruokasoodaa voi käyttää vaikka mihin tarkoitukseen, ja pidän sitä aina kaapissa.

Pestiin vielä viimeiset matot kun ilmat ovat sen sallineet. Täällä on ihana matonpesuasema, joka helpottaa työtä kun ei tarvitse kyykkiä maassa. Isolla mankelilla saa matoista puristettua pois suurimman osan vedestä. Äidin matot täytyi pestä perinteisesti terassilla.

 

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Makkarin muodonmuutos




Makuuhuone oli tapetoitu viimeksi 50-luvulla, joten oli jo aikakin päivittää se. Halusin myös oranssin seinän piiloon mahdollisimman nopeasti.


Pieni kaaos ennen tapetointia.



Olen tyytyväinen lopputulokseen vaikka ikkunapuut pitää vielä maalata ja verhot vaihtaa.

lauantai 19. syyskuuta 2015

Sisustusta



Olen tehnyt pientä pintaremonttia maalin ja tapetin avulla pitkin vuotta. Viime vuonna tuntui ettei tästä talosta saa koskaan asuttavaa, mutta eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa, huone kerrallaan. Tuvan ilme muuttui paljon kun leivinuunin maalasi, punainen/oranssi ei sopinut yhtään muuhun väritykseen. Uunin päälle pitäisi kehitellä jokin ratkaisu, että ruman vesivaraajan saisi piiloon. Seinien tapetti on jostain 60-luvulta ja ne saavat lähteä heti seuraavaksi kun kylpyhuone on saatu valmiiksi. 
Meillä on ruskeat ikkunapuut kaikissa alakerran huoneissa, enkä ole ikinä ymmärtänyt että miksi joku on ne keksinyt. Lapsuudenkodissani oli samanlaiset ja inhosin niitä silloin ja inhoan edelleen. Olin hyvin onnellinen kun maalasin niitä valkoisiksi.



Ah, ihana astiahylly. Etsin kaupoista ja netistä sopivaa hyllyä, mutta ne olivat joko rumia tai liian kalliita. Sitten muistin vanhempieni varastossa olleen hyllyn, jota äitini ei halunnut enää seinälle. Sain sen sitten meidän seinällemme ja se on täydellinen. Lakkasin sen, koska maalaaminen olisi piilottanut puun kuviot ja halusin pitää ne näkyvissä.

lauantai 12. syyskuuta 2015

Järjestystä, kiitos!

Pientä remonttia elämälle...
Viikko- ja ruokasuunnitelmat jotka aiemmin tein, eivät olleet tarpeeksi kattavia. Tarvitsen jonkinlaisen rutiinin tämän kaaoksen keskelle, joten tein lisää listoja ja parantelin vanhoja. Kulutin niiden tekoon muutaman illan, mutta se helpotti suunnattomasti ja pääsin eroon kamalasta muistilappujen viidakosta. 

Siivousaikataulu jakaa siivouksen jokaiselle päivälle, joten yhtenä päivänä viikossa ei tarvitse siivota koko taloa, kuten ennen tein. Pääsäännöksi olen ottanut, että tavarat laitetaan heti omille paikoilleen, eikä niitä liikutella edes takaisin pöydältä toiselle montaa viikkoa. Sitten huomataan, että esim. keittiön pöytä on täynnä kaikkea mikä ei edes kuulu keittiöön. 
Alla olevasta linkistä näkee aikataulun pohjan. Päivittäin tehtävät työt voivat olla esim: pöytien ja tasojen pyyhintä, tiskikoneen tyhjäys ja täyttö, yhden pyykkikoneellisen pesu ja tavaroiden paikoilleen laittaminen. Maanantaina tehtävät työt päivittäisten töiden lisäksi: keittiön siivous, jääkaapin ruokien tarkistus(päiväykset), mikron pesu, roskien vienti, lattioiden pesu ja pyykkien viikkaus kaappiin. Tällä tyylillä kun täyttää listan ja laittaa joka päivälle eri huoneen ja eri työt, siivouksen luulisi muuttuvan pikkuhiljaa rutiininomaiseksi (ainakin toivottavasti), ja on ehkä helpompi aloittaa siivous.

Siivousaikataulu

Meillä oli yläkerrassa vanha arkkupakastin, joka alkoi vetelemään viimeisiään. Ostimme kaappipakastimen, joka on paljon parempi ratkaisu. Ruoat eivät hautaudu pohjalle, vaan kaikelle on oma lokerikkonsa. Pakastimen vaihdossa oli hyvä käydä ruoat läpi ja listata ne ylös, joten päiväykset on helppo katsoa listasta eivätkä ruoat mene vanhaksi.

Pakastin








Tässä on muita listoja:

Päivittäiset tehtävät
Tärkeät tapahtumat 
Yhteystiedot
Lääkärikäynnit 
Laskujen maksut 

Ajatuksena on ostaa magneettiteippiä ja tehdä sanoista magneetteja, jotta paperia ei menisi niin hirveästi hukkaan listoissa. Saisi käyttää aina samaa listaa pohjana. Varsinkin Laskujen maksut -listassa se toimisi hyvin. Laitan siitä kuvaa sitten kun saan sen tehtyä. 


                                Tässä vielä lehmistä syksyinen kuva


sunnuntai 16. elokuuta 2015

Kuvailua

Rakastan luontoa, sen tuoksua, värejä ja kaikkea mikä siihen kuuluu. Missään muualla en pysty rentoutumaan paremmin kuin metsässä kannon päällä istuessa tai järvenrannassa katsellen kirkasta vettä. Näin ei ole aina ollut, teini-iässä minua ei saanut metsään millään hyttysten syötäväksi tai kuumaan auringonpaisteeseen patikoimaan. Nykyään asioita kuitenkin osaa arvostaa eri tavalla kuin ennen. Valokuvaus on jäänyt vähän vähemmälle tänä kesänä, mutta joitakin hetkiä olen saanut tallennettua.